Sainaus

-Sit ku me sainataan, ni tullaan tänne uudestaan, silleen tänks-keikalle, Mato huusi moottorin äänen yli.
-Kun me sainataan, ni mä en soita Tavaa pienemmissä kiskoissa enää koskaan, Jana tuhahti ja veti pikku hörpyn ölkistään.
-Ei mut silleen staratyyliin, niiku inko...silleen tuntemattomina, Mato puolusteli.


Mato on meidän keula, solisti, kaikkien pillumagneettiäijien esikuva. Se on saanu joka keikalla toosaa, vaikkei oo ees yrittäny. Tottakai ne on ollu bändäreitä, mut se jätkä sais fönarii vaik lesbosiirtolassa. Madolla on koko universumin jäätävin ääni ja se sopii meidän musaan paremmin kuin hyvin. Me vedetään nuttrashii - Mato senkin keksi, tyylin nimen. Musa on niinku trashii ja tuplaspiidillä mut kun sanoo nuttrash, ni se on vähän niinku et se ei oliskaan trashii. Mitä se tietty on.


Meidän bändin nimi on Manpower, mut me kai muutetaan sitä sit ku me sainataan. Joku vitun lafka käyttää samaa nimeä ja niillä on ollu se kuulemma pitempään. Musta Manpower ois kyllä hyvä - siit saa vähän fiilistä meidän kamasta. Vähän bodomii, vähän panteraa ja tietty metallicaa. Mut punkisti. Siis nuttrashii.


Jana hakkaa kannuja. Se on läski niinku kaikki rumpalit. Hirvee keittomies ja välillä vähän pihalla jutuista mut kuulisitte sen fillit - ihan vittu kipee. Se elää mutsinsa kanssa rivarissa ja ne on saanut jo kaks varotusta kun Jana hakkaa koko ajan, ihan sama onks yö vai päivä, koko ajan tärisee.


Mä soitan bassoo ja vittu jos tulee ykski basistivitsi, niin mä vedän heti dunkkuun. Mulle ei vittuilla. Sitä paitsi mä en oo mikään idioottibasisti joka haldaa tasan kaks kuviota, vaan mä oon soittanut ennen skittaakin meillä, mut ku Sneikki tuli kehiin, ni mä rupesin vetää bassoo ku Sneikki ei osaa sitä.


Skebaa Snegu (se on Sneikin nicki) vetää joskus ihan jees, vaik ei tietty niin hyvin ku mä vetäisin. Kyl se nyt vielä menee, mut sit ku me sainataan, ni voi olla et mä meen bäk skittaan.


Sit on vielä meidän uus pianomies, Savu, joka me pakotettiin ajaa keikkabussii tänä iltana ku se on tuorein, eikä se kai juo, myssymiehiä sano joku. Oikeesti tää dösä on Janan mutsin kundikaverin remppahiacepaku, mut kyl täl keikat hoituu ku roudaa työkalupakit vittuun ja skobet sisään.


Meill on eka raflakeikka tänään, vedetään yhden meidän managerin toisen bändin kanssa yhteissessio yhessä lähikaupungin rokkiraflassa. Oikeesti ne on meidän lämppäreitä, mut ku sanotaan tätä yhteiskeikaks, ni niille ei tuu kyynel simmuun. Vaik kyl nekin varmaan älyy, et me ollaan se bändi mitä jengi tulee pällää. Hassuu ajatella, mut sit ku me sainataan, ni kaikki haluu meidän lämppäriks. Pervoo.


-Pitäskö pysähtyy vetää joku kebab jossain, Jana sanoi jonkun seittemännen hiivan kohdalla.
-Mä pistin raideriin pitsaa, Mato sanoi. Sitä vähän hymyilytti.
-VITTU ONKS MEIL RAIDERI!?
Mä huomasin huutavani. Eka kerta ku mä kuulin aiheesta ja olin ihan et "wtf?"; Mato oli taas hoitanu homman himaan mut se tunsikin meijän managerin ku se oli Madon joku vanha frendi samasta remppalafkasta.

-On meil raideri, totta vitussa! Tää on kattokaas raflakeikka eikä mikään nuorisotalon tyrärytkysukkadisko, Mato sanoi ja sen lärvistä näki et se oli ihan vitun pollee ku pääs yllättää muun bändin.
-Mitä sä laitoit siihen raideriin, mä kysyin vähän koleempana.
-En mä oikein muista...pitsaa ja bissee ja jotain sellasta...
-Onks jalluu? Jana tykkäs jallukolasta yyber kaiken.
-Onks kasvispitsaa, osallistui Savukin ratin takaa läpänheittoon. Se oli joku vitun vege ja muutenkin vähän outo, ei sanonut vittu koskaan oikeen mitään.

-En mä jalluu viittiny, ku mä aattelin et jos siell on kato levy-yhtiöstä joku iso juusto tsiigaamassa keikkaa ja jätkät skulaa ihan huonona...
-Vittu mä vedän tahdissa vaikka vintti sökönä. Paljon sitä bissee on? Jana olis selvästi halunnu jallua taskumattinsa täydennykseks.
-Laitoiks mä kaks korii aata? En mä oikein muista, Mato sanoi niiku se ei muka oikeesti muistais ekaa raiderii.
-Vitun jees, mä sanoin. A potkii aina paremmin kuin joku keskimulkku. Ja ku bassossa ei tarvii tsiigata sormiikaan niin ku skebassa, ni voi olla vähän tujummin keitoissa.


-Onks kasvispitsaa?
Kukaan ei viittinyt vastata Savulle ja sitä varmaan vitutti, mut oma syy - mitä menee vittu vinkuu jostain lanttupitsasta???

Saavuttiin keikkapaikalle vähän etuajassa, mut ei se haitannut. Mä halusin kuitenkin tehä kunnon soundtsekin, et ei mee sainaus vituiks sen takii et basso murhaa eturivin. Vaik eihän ne bigtsiissit ikinä siinä studaa, mut paskat soundit on paskat soundit.

Joku baarimikko tuli meitä vastaan mut ei se vittunaama auttanu yhtään roudauksessa, saatiin ite hikoilla kamat mestoille. Sit se sama laiskaperse tuli näyttää meille meidän bäkkäriä. Vittu mikä pettymys. Siell oli vain yks kori bissee. Nostin yhtä lekaa niin et etiketti näkyi ja voi vittu - se oli vielä keskihönöö saatana. Pitsasta vittu tietookaan vaan jotain kinkkuvitunkiusausta. Perkele, et vitutti.


Safka oli kyl ihan jees sit ku maistettiin, mut meillä oliki karmee nälkä ku jäi ne turkkipiiraat vetämättä. Mato soitti sille managerikaverille ja päästeli aika suoraa kamaa meidän raiderin pettämisestä. Mä luulen, et ens kerralla meillä on kori viskiä. Vittu Jackia.


Janalla oli omat eväät ja se paineli menemään omia ja bisseä sillä aikaa ku mä, Mato ja Snegu tuhottiin loput korista. Savu hävis jonnekin, kai ettii jotain sellerikiskaa.


Kello oli jotain ysi ku me alettiin ihmettelee missä se toinen vitun bändi on. Mato kävi röökillä ulkona ja kertoi et kapakkaan valu jengii koko ajan ineen. Mä aloin jo miettii, et joudutaanks me vetää kaks settii jos ne toiset ei tuu, mut sit se baarin älyvitunkääpiö hyökkäsi sisään ja alkoi meuhkaa ihan hulluna, et meidän pitäis olla jo lavalla. Mä hyppäsin pystyyn ja meinasin just tunkea mun ei-basso-kättä sen nieluun sisään, ku Mato hyppäs väliin ja sano, et se soittaa taas managerille, et mikä juttu tää on.


Mato meni ulos puhumaan ja tuli takas kohta naama vähän punasena. Se kerto et manageri oli hoitanut meidät eka soittamaan sen takia, et levy-yhtiön jampat ei kuulemma jaksa hengata yömyöhään baarissa. Eka setti parantaa sainausmahiksia. Mä olin heti ihan fiiliksissä, mut Snegu jäynäs jotenkin vittuuntuneen näköisenä. Kai se pelkäs; paineet on kovat jos kitaristi on paskempi ku basisti.

Alettiin herättelee Janaa ku se oli nukahtanu, mut se taiski olla vaan vähän kännissä. Savukin ilmaantu mestoille ja saatiin yhdessä läiskyteltyä Jana jotenkin tähän maailmaan. Sit vaan pullot tyhjiks, biisilistan kertaus ja stagelle. Jännitti ihan vitusti.

Sali oli jotain puolillaan ja suurin osa meidän bändärifaneista puuttu, ku niillä ei ollu kai vääriä pahveja, mut eturivissä oli kyl pari tuttuu feissii. Toista niistä Mato vatkas edellisellä keikalla ja jos en mä väärin arvannut oli toiselleki tiedossa munaa mekkoon. Vähän vilkuilin sitä jo pantua sillä silmällä, mut nartulla osoitti nännit ja silmänapit Madon suuntaan. Basistien pillunsaanti on paljon heikompaa ku kitaristien ja solistien. Ajattelin puhuu Madolle siitä Snegun ja mun vaihdosta heti keikan jälkeen.


Sali oli ehkä puolillaan ku me startattiin. Räjäytettiin "Drown me before I die" ja jengi oli vähän aneemista vaik me vedettiin hyvin. Sit Mato tuli sanoo jätkille, et vedetäänkin seuraavaks "Speed to Death" ku se on meidän ehkä nopein biisi. Vedettiin se vitun raivolla ja heti toimi - pari mimmii tuli lavan reunaan ja gootitkin siirty baarin puolelta yleisöksi. Toisella niistä eturivin muijista oli joku urpo inssimies, joka tuli heiluu keskisormen kanssa siihen eteen. Just ku mä meinasin käydä katkasemassa sen nakin, Mato fudas sitä naamaan. Tai ei se osunut, mut jätkä lähti ja muijat jäi joraan.

Seuraavat kolme stygee me vedettiin tulitusputkeen ja vaikken mä paljon ehtinyt jengii tsiigata, niin pakko niiden oli fanittaa, me oltiin ihan vitun liekeissä. Sitten tulikin se meidän frendi baarista taas kiljuu, et "loppu, seuraava bändi odottaa", mut se oli oikeestaan ihan sama, ku Jana oli kuitenkin jo sammunu sen jallutaskumatin kanssa rumpujen taakse.

Tilattiin toinen kori siltä baarin kierosilmämulkulta ja painuttiin bäkkärille fiilistelemään.
-Vittu tosi jees, Mato huusi samalla kun korkkasi flindaa hampailla.
-Vitun hevi keikka! Me vedettiin ihan saatanan hyvin, mä taputin Matoa selkään.
-Se oli ihan ok, Snegu kuittas jotenkin aneemisesti. Vittu miten negatiivinen jätkä!
-Ok? Ei ois voinu paremmin mennä saatana, mulla alkoi keittämään.
-Joo, mut näitsä yhtään mogulia mestoilla?
-En mä kerennyt tsiigaamaan, mä kato soitin. Mitä sä teit, vastasin edelleen kyrpiintyneenä.
-Jätkät hei - yks vitun maku vaikkei ois ollukaan. Jos me vedetään joka mestassa näin, ni menee joku kuukaus ja me sainataan, Mato rauhoitteli.

Se oli taas oikeessa. Päätettiin keskittyy viinaksiin ja juhlii ekaa kunnon keikkaa. Se inssimiehen muija tuli jossain vaiheessa tyrkylle bäkkärille ja Mato kävi nussimassa sitä vessassa. Mä kysyin siltä muijalta et pääsiskö jälkiliukkaille, mut se sano et se on väsynyt. Vitut oli, ämmä kiskoi meidän kaljoja sen ku kerkis ja nuoli Madon korvaa pillu kosteena. Että mua vitutti olla basisti. Jana makas sammuneena lattialla ja Snegulla lupsahteli lupaavasti. Savukin oli haihtunut taas jonnekin - ihme jätkä.


Jotenkin Mato ja mä saatiin roudattua kamat hiaceen ja Jana laahattiin pitkin baarin takaosan käytäviä pakuun. Vittu se painoi. Ja örisi. Mato kuittas laskun baarimulkulle meidän keikkapalkkiosta eikä paljoo kyl jäänyt, mut sit ku me sainataan ja meist tulee sikarikkaita, ni noita ei enää ees muista.

Mato löysi Savun jostain baarista ja lähettiin himaa kohti, Savu ajoi. Jostain syystä se hinttari pölisi koko alkumatkan - just tietty silloin ku me muut oltais haluttu nukkuu. Kai mä sit kuitenkin nukahdin vaik se jätkä vaan mölisi, en tiiä.

Heräsin sairaalasta. Mato ja Jana seisoi mun sängyn vieressä ja mä tsiigasin ihan kuutamolla, et mitä vittua? Missä me vittu ollaan?

-Vittu hyvä et heräsit, ootsä ookoo? Mato oli jotenkin vähän poissa tolaltaan, se ei ollu se sama rokkikukko mikä se on lavalla.
-Joo, kai mä oon. Mitä on tapahtunu? Huomasin just silloin, et mun oikea jalka oli kipsissä. Hyvä ettei handu, voi kuitenkin skulaa.
-Me ajettiin ulos viime yönä, Mato sanoi.
-Täh? Voi vittu sitä saatanan viherpiipertäjää. Osaa ees autoo ajaa, mä totesin.
-Savu on kuollut, Jana sanoi ja sekin oli vähän apee.
-Voi vittu, mä sanoin kun en muuta keksinyt.

-Kytät sano et se oli niin kamoissa, et ihme et se pysty ajaa. Ois kai muutenkin kuollut övereihin, Mato kertoi ja selitti miten kaikilla muilla oli käynyt ihan kaamee munkki. Savu oli lentänyt ikkunan läpi suoraan johonkin puuhun kuin tikka ja kuollut heti. Mun kintun päälle oli tippunut yks skobe ja se oli murtunut ja taju oli mennyt päähän osuneesta iskusta, siinä kaikki. Tai no, hiace oli menny ihan vituiks.

Oltiin hetki hiljaa ja mä sulattelin uutisia.
-Mistäköhän me saadaan uus mies Jammuihin, mä lopulta totesin.
-Ei me mun mielestä tarvita syntsia, Jana sanoi ja Mato nyökytteli.
-Me päästiin lehteenkin, Mato sanoi ja näytti helvetillisen kokoista kuvaa Iltsikan etusivulla. Hiace lepäsi puuta vasten ja pikkukuvassa oli meidän bändin promokuva, Savu oli ympyröity. Otsikossa luki rajusti "Metallibändin viimeinen matka?"
-Mainitsiks ne meidän bändin nimen, mä kysyin.
-Joo, monta kertaa, Mato sanoi ja alkoi vähän hymyilee just sen näkösenä, et sillä on jotain takataskussa.
-Mulle soitti yks indie-yhtiön edustaja, joka luki tän uutisen ja ne saattas olla kiinnostuneita sainaamaan ku me ollaan nyt kuuluisia, se lopulta sano ja Jana ja mä oltiin ihan puissa.

Vittu - me sainataan!